Automatkailututkimus 2011

Maisemat kiehtovat automatkailijoita

Autoliiton tutkimuksessa maksimissaan 4000 kilometriä pitkien automatkojen osuus on kasvanut merkittävästi. Pidempien ajoreissujen ja ajallisesti laskettuna pitkien lomamatkojen osuus on puolestaan laskenut. Automatkailu koukuttaa, sillä peräti 84 % vastaajista aikoo taas tänä vuonna autoilla ulkomailla.

Kun ulkomaille lähdetään, niin henkilöautolla matkailee 58 % tutkimuksen vastaajista. Matkailuauto on selkeä kakkonen 26 %:n osuudella. Moottoripyörällä lähdetään reissuun kolmanneksi useimmin. Prätkäilyn 7 %:n osuus on kuitenkin yllättävästi vähän pienempi kuin edellisvuonna. Automatkailututkimus kertoo myös, että henkilöautolla tehtävien reissujen osuus on keskiarvollisesti noususuunnassa.

Yleisin tapa aloittaa lomamatka oli laivamatka Helsingistä Tallinnaan. Lähes yhtä suosittu oli laivamatka Helsingistä Saksaan. Nämä aloitustavat ovat olleet suosituimpia jo useamman vuoden ajan. Tosin ne ovat välillä vaihtaneet keskinäistä sijoitustaan.

Laivareitti Turusta Tukholmaan on menettänyt suosiotaan vuosien 2004–05 jälkeen, mutta nyttemmin Turku on ottanut vankan kolmannen sijan haltuunsa. Satamakaupungeista Helsinki pitää ykköspaikkaa. Saksan liikenteen siirryttyä viitisen vuotta sitten Hangosta Helsinkiin, pääpääkaupungin ykkösasema vahvistui entisestään.

Viroon lähes tyhjällä tankilla

Polttoaineiden korkeiden hintojen takia jo merkittävä osa matkailijoista lähtee reissuun lähes tyhjällä tankilla. Heidän tarkoituksenaan on tankata edullisempaa polttoainetta ulkomailta. Näistä lähtijöistä melkein puolet aloitti matkansa Viroon ja neljäsosa suuntasi kohti Puolaa.

Toisaalta pieni osa vastaajista ei kiinnittänyt erityistä huomiota polttoainetilanteeseensa lähdössä. Pieni määrä lähti liikkeelle täydellä tankilla, minkä lisäksi matkaan oli otettu varakanisterikin. Kaikki vastaajat, jotka aloittivat matkansa ajamalla Ruotsiin tai Norjaan lähtivät liikkeelle tankki täynnä tai lähes täynnä. Edullisinta polttoainetta tankattiin Virossa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Viisi kalleinta maata, jotka nimettiin, olivat Saksa, Norja, Ruotsi, Italia, Tanska ja Ranska.

Saksan läpikulku lisääntyy

Saksa vahvisti asemiaan vierailumaana viime vuoteen verrattuna. 59 % vastaajista kertoi vierailleensa Saksassa. Ruotsi oli toiseksi suosituin vierailumaa, 43 %. Luvussa on hieman laskua edellisvuoteen. Viime vuosina tasaista nousua tehnyt Itävalta oli kolmanneksi vierailluin maa, 31 %. Ranskan osuus vierailumaan laski ollen nyt 20 %. Myös Kroatia jatkaa hidasta kasvua 8 %:n osuudella.

Saksa oli myös kiinnostavin maa pääkohde maana. 16 % vastaajista nimesi Saksan pääkohteeksi. Tulos on kuitenkin selvästi edellisvuotta pienempi. Toiseksi suosituin pääkohdemaa oli Italia, 12 %. Norja paransi sijoitustaan ollen kolmas aivan saapasmaan kannoilla. Pääkohdemaana Ranskan, Ruotsin ja Viron suosio laski. Kroatia, Latvia ja Liettua taas paransivat tässä vertailussa hieman suosiotaan. Tänä vuonna pääkohdemaita nimettiin selkeästi vähemmän kuin viime vuonna. Tämä viittaisi siihen, että matka pääkohdemaan osalta suunnataan yhä selkeämmin johonkin tiettyyn maahan. Saksan osuus vierailumaana on 59 %, mutta pääkohdemaana selkeästi pienempi, 16 %. Tarkoittaako tämä sitä, että Saksa on muuttumassa Ruotsin kaltaiseksi läpikulkumaaksi hyvien laivareittien johdosta?

Maisemat ja liikennekulttuuri vetoavat

Pääkohdemaan valinnan perustana ovat usein hienot maisemat ja luonto. Erityisesti nämä korostuivat Norjan ja Itävallan osalta. Norjassa vuoristo ja vuonot sekä Lofootit mainittiin useasti. Itävallassa viehättivät alppimaisemat. Saksan osalta mainittiin lisäksi tutustumiset kaupunkeihin ja ostosmahdollisuudet. Italia ja Kroatia viehättivät lisäksi ilmastonsa vuoksi. Tanskan merkittävin vetonaula oli Legoland. Ruotsin osalta muita maita useammin tuli esiin vierailut ystävien tai sukulaisten luona. Saksa oli miellyttävin maa liikennekulttuurin perusteella. Tätä mieltä oli noin kolmasosa vastaajista. Lisäksi liikennekulttuuria arvostettiin Ruotsissa. Puola erottui maana, jonka liikenne nostatti hiuksia pystyyn. Myös Italian liikenteen ilmapiiriä osa vastaajista piti heikkona.

Lyhyemmille matkoille

Yli 6000 kilometrin pituiset lomamatkat ovat selvässä laskussa. Niiden osuus oli nyt 13 %. Edellisessä tutkimuksessa niiden osuus oli viidesosa. Matkojen, joiden pituus oli 2001–4000 kilometriä, osuus kasvoi eniten ollen nyt 36 %. Myös muiden enintään 6000 kilometrin matkojen osuudet kasvoivat lievästi.

Ajallisesti lomamatkan pituus oli enintään 14 vuorokautta yli puolella vastaajista. Tätä pidemmät matkat ovat vuodesta 2009 alkaen laskeneet. Yli kahden viikon lomien osuus oli vuonna 2009 64 %, kun vastaava luku 2011 oli 42 %. Lentäen matkansa aloittaneiden määrä jatkaa kasvuaan. Lentäen aloitti matkansa 8 % vastaajista, kun vuonna 2009 heidän osuutensa oli 5 %.